Mites tässä näin kävi

"näenkö minä ruokaa?"

Viime postauksesta on vierähtänyt ihan huomaamatta jo viikko, mutta täällä ollaan taas! Tämä viime viikko on ollut koulussa ihan kamala, kun mulla on ollut jonkinlainen testi jostain aineesta ihan jokaisena päivänä. Viime viikon taudista on vielä jäljellä kamala nuha ja yskä, mutta muuten on jo parempi olo. Ratsastamaankin olen päässyt ihan normaalisti, eli Myffinkään ei tarvitse enää tyytyä pieniin kävelylenkkeihin ja juoksutukseen. Snäpistä ja instasta saatoittekin jo huomata ne Myffin lauantaiset pukkirodeot, kun päästin sen liinassa juoksutuksen jälkeen vielä vähän riehumaan. Yleensä Myffi ei innostu tuolla lailla riehumaan, mutta nyt peräpää lensi ihan koko ajan. 

Myffillä on ollut tällä viikolla kolme vapaata, ja se kyllä näkyi tänä aamuna juoksuttaessa! Aluksi otin sen n. vartiksi liinaan, mutta lopulta päästin sen irti kun laukkaa pyytäessä neiti tarjosi joko pukkilaukkaa tai järjetöntä spurttailua 😂 Saa nähdä millainen se on ratsastaa, jos vaikka huomenna jo pääsisi kokeilemaan.. PLUS, KATTOKAA NOITA VAIHTOJA! Ei vaan ratsastaessa onnistu.. 🙈 #horse #häst #pferde #hevonen #equestrian #video #mare #wild #crazyhorse #bucking #jalustinnet

Video, jonka @melkeinmestari julkaisi 20. 08ta 2016 klo 4.05 PDT

Myffi on ollut tosi kiva ratsastaa koko viikon ajan. Viime viikon maanantaina ennen sairastumistani päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja pyhittää sen ratsastuskerran käsien tarkkailulle, kun mulla ei pysy ohjat kunnolla kädessä vaan ne valahtaa aina eri pituisiksi ja kädet hölskyy muutenkin ihan hirveästi. Keskityin siis siihen ihan erityisen tarkasti, painoin kyynärpäät kylkiin ja ai että millainen heppa mulla oli alla kun sain tarjottua sille sen tasaisen ohjastuntuman johon sen on hyvä tukeutua! Olin ihan ällistynyt siitä muutoksesta jonka noin pienellä korjauksella sain aikaan, sillä M kulki tosi nätisti ja polki takaosalla tosi hyvin alle. Tuli sitten vähän tyhmä olo kun en ollut aiemmin huomannut tuohon käsien tasaisuuteen paneutua näin tarkasti.. 

Muuttoon on enää viisi päivää, ja paljon on vielä tehtävä. Tallilla on vielä kasoittain tavaraa, ja kotona on nopeasti laskettuna seitsemän suurta heinäkassillista kamaa.. Jotenkin sitä on kertynyt tässä vuoden aikana ihan huomaamatta! Paljon pitää siis vielä pakata, ja lisäksi satula ja suitset pitää putsata ihan ajan kanssa, huovat pitää pestä ja harjapakkikin on siivouksen tarpeessa. Kaappi pitää myös siivota kunnolla, tyhjentää kaikista tavaroista ja korjata, sillä sen takaseinä on hieman irti. Saadaan onneksi tuotua tuo oma kaappi uudelle tallille, joten lukollista säilytystilaa on ainakin hieman.

Mulla on ollut pieniä ongelmia saappaiden kanssa tässä kesällä, kun niistä hajosi vetoketju noin kuukausi sitten. Saatiin se korjattua ihan kotikonstein, mutta tällä viikolla se hajosi uudelleen entistä pahemmin, ja nyt olisikin sitten etsinnässä uudet saappaat. Täällä päin on kuitenkin todella huono valikoima ratsastussaappaista, joten pitänee lähteä jonnekin muualle niitä etsimään. Pienoinen kiire kuitenkin olisi, kun lenkkareilla ratsastaminen on ihan älyttömän vaikeaa ja uudella tallilla olisi kiva hyödyntää kaikki valmentautumis- ja tuntimahdollisuudet heti alusta alkaen. En edes tiedä tarkkaan mitkä saappaat haluaisin, joten sovittamatta niitä ei voi ostaa. Muutenhan ne olisi ollut kätevä tilata netistä, mutta pakko ne on sovittaa jottei tule liian isoja tai pieniä ostettua. Merkiksi olen miettinyt Mountain Horsea, mutta muitakin kyllä varmasti kokeilen. Onko teillä suositella jotain hyviä saapasmerkkejä tai -malleja?

Sitten pitää vielä mainita että meidän pieni eläintarha sai maanantaina täydennystä. Koska kaksi koiraa, kissa ja hevonen ei ole tarpeeksi, otettiin joukkoon mukaan vielä toinen kissa. Löytöeläintalolta löytyi kiva pieni poikue josta meille päätyi ihana tyttökissa, joka nimettiin täällä meillä Fiiaksi. Tuo pikku riiviö oli alussa todella ujo, mutta nyt muutaman päivän jälkeen se jo ravailee ympäri yläkertaa, jyystää läppärin näytön kulmaa, mun hiuksia, puhelimen laturia ja kyniä, kaivautuu nukkumaan mun tyynyjen alle ja heittäytyy sieltä keskelle sänkyä heti kun sammutan valot käydäkseni nukkumaan, ja riehuu yleisesti ottaen ihan älyttömästi - varsinkin iltaisin. Läppärin näppäimistö on sen mielestä ihan hirmuisen jännä, kun siitä kuuluu kiva naputus. Tätäkin postausta kirjoittaessa piti monta kertaa siirtää kissa pois näytön edestä tai näppäimistön päältä, jossa se kirjoitteli omiaan google-hakuun ja tähän postaukseen seisomalla näppäimistön päällä ja läpsimällä näppäimiä. Seinäkiipeilyäkin se kovasti yrittää harrastaa, mutta vaikka se onkin muksahtanut maahan monen monta kertaa, ei se vieläkään tunnu tajuavan etteivät sen kynnet uppoa niin syvälle seinään että se pystyisi sitä pitkin kiipeämään.. Kaikesta huolimatta se on ihan älyttömän suloinen ja ihana tapaus, juuri sellainen kissa minkä olen aina halunnut. Tuo meidän ensimmäinen osoittautui nimittäin hieman liian nirppanokaksi mun makuun.. :D Ja kuka tietää, nyt kun meillä on kaksi kappaletta niin koiria kuin kissojakin, eikös ihan loogisella ajattelulla seuraavaksi pitäisi tulla toinen hevonen Myffille seuraksi..? ;)

Ainiin, ulkoasukin koki pienen muutoksen uuden bannerin myötä. Ihanasta bannerista iso kiitos Raitakavio -blogin Sennille! Mitä mieltä olette uudesta ilmeestä? :)

Onko teillä ollut jo paljon kokeita tai testejä koulussa?

Mitä lemmikkejä teiltä löytyy? 

:)