Kuulumisia & irtojuoksutuskuvia

1| kaikki kuvat (c) Suvi Nieminen / suvin.net

Lukio on onnistunut pitämään mut tosi kiireisenä, eikä se paineistus siltä suunnalta hellitä vielä ainakaan kahteen viikkoon kun koeviikko kolkuttelee jo oven takana. Olen viettänyt illat tekstitaidon vastauksia, esseitä ja kirjoitelmia kirjoitellen, esseesuunnitelmien kanssa painiskellen ja kaiken lisäksi autokoulujuttuihin tutustuen. Blogille ei ole nyt pariin päivään jäänyt aikaa, kun kouluhommien jälkeen ei enää muut kirjoitusjutut enää oikein innosta vaan siirryn mieluummin katsomaan Netflixiä. Nyt mulla on kuitenkin kasa toinen toistaan kivempia irtojuoksutuskuvia viime lauantailta, joten niiden myötä ajattelin tulla päivittelemään teidät ajan tasalle meidän kuulumisista!

Viikonloppuun mahtui tosiaan vaikka sun mitä tekemistä. Lauantaiaamuna Suvi tuli ottamaan näitä irtojuoksutuskuvia, mutta M ei ollut ihan niin innoissaan kuin oletin sen olevan joten kunnon pukkirodeokuvat jäi nyt saamatta. Pari pukkia se kyllä heitti, mutta varmaan tuo kentän epätasaisempi pohja soitti silläkin hieman hälytyskelloja eikä se vetänyt samalla tavalla överiksi kuin silloin kerran maneesissa. Laukkailla se kyllä jaksoi ihan hyvän tovin, mutten viitsinyt rueta pelkästä laukkailusta mitään videota kuvailemaan joten kuvilla mennään. Onpahan nyt edes jotain uutta matskua, ja näillä pärjää nyt parin postauksen ajan! Yritän tässä lähiaikoina saada jostain jonkun napattua mukaan tallille kuvaamaan, niin tulisi vähän ratsastuskuviakin vielä tästä tammikuulta.

2

3

Lauantai-iltana tulin vielä uudestaan tallille, kun klipattiin Myffi yhdessä tallinomistajan kanssa. Kuvista varmaan huomaakin että neidin karva alkoi olla jo saman pituista kuin silloin ennen ensimmäistä klippausta, joten nyt suht leutojen pakkasten aikaan oli hyvä napata vielä kerran karvat pois ja täten helpottaa hepan oloa ja sitä tulevaa karvanlähtökautta. Vähän ehkä tuntui oudolta alkaa ajaa tuota karvaa kun se ei tietenkään ollut yhtä paksua ja pitkää kuin edeltävänä talvena, mutta M onkin nyt ihan erilaisessa käytössä ja ympäristössä ja hikosi viime viikolla maneesissa parina päivänä ihan kunnolla perus treenin jälkeen. Toki sillä oli virtaa ja se touhotti sen takia ihan kauheasti, mutta silti klippaaminen tuntui ihan järkevältä.

Tällä kertaa olin siis tosiaan itse mukana klippaustilanteessa, kun edelliskerralla en päässyt paikalle. Silloin Myffin niskaa ei kuitenkaan saatu ajettua, kun se ei kestänyt paikallaan vaan riuhtoi ja tempoi itseään irti naruista. Nyt tulin paikalle rauhoittelemaan sitä, ja pidin sitä narussa eikä laitettu sitä ollenkaan kiinni käytävälle. Klippaus meni muuten tosi hyvin, mutta se niska oli taas jännä kohta, ihan niin kuin oletettiinkin. Mietittiinkin siinä miten jännä hevonen M on, kun niskaan ei saisi koskea mutta mahan alta klippaaminen on sille ihan ookoo, eikä se korvaansa lotkauta kun klipperi surisee sen jalkojen välissä. Yleensä maha on hevosille se herkkä paikka klipperin kanssa, mutta eipä se Myffiä häiritse. Ihan hyvä vaan, se tästä vielä puuttuisikin että mahaa ei saisi klipattua ollenkaan!

Niskaa klipatessa M olisi oikeasti juossut meidän yli jos ei oltaisi parhaamme mukaan sitä tönitty takaisin. Se kadotti kaiken kunnioituksen ihmistä kohtaan heti kun klipperi lähestyi niskaa, ja pari kertaa se pitikin tönäistä viereiseen karsinaan ettei se rynni päältä karkuun. Myffi pääsikin sitten tallinomistajan kanssa pieneen kasvatuskeskusteluun, jossa sille näytettiin että ihmistä pitää kunnioittaa ja jos johonkin suuntaan on pakko paeta niin sen on parempi olla taaksepäin ettei ihmiset jää jalkoihin. Kun neidille oli taottu hieman järkeä päähän ja sen annettiin hetki rauhassa pohtia tilannetta, sain klipperin käteen ja alettiin totuttelemaan Myffiä siihen niskan klippaamiseen. Klipperi ei ollut päällä, vaan vein sen vaan niskaan ja seurasin neidin reaktioita. Kosketin kädellä niskaa samalla kun vein klipperiä lähemmä, ja M sävähti heti kun siihen koski edes kädellä. En kuitenkaan ottanut kättä pois, ja pian se tottui "klipperiin" niskassa ja laski päätä alemmas. Seuraavaksi "ajoin" karvoja klipperillä joka ei vieläkään siis ollut päällä, vaan vetelin sillä vaan niskaa pitkin niin kuin olevinaan ajaisin siitä karvoja pois. Kun M ei sanonut mitään, laitoin klipperin päälle ja hitaasti aloin itse ajamaan niskaa samalla kun tallinomistaja kaiveli mun taskusta nameja Myffille ja syötti niitä pitääkseen sen huomion muualla. Arvatkaa vaan miten kuumotti klipata Myffistä sitä kohtaa mitä se itse stressaa kaikista eniten kun en ole koskaan aiemmin mitään hevosta klipannut! Onneksi siitä tuli ihan siistiä jälkeä eikä se ollut hirveän vaikeaa, ja M oli tosi hienosti paikallaan sen loppuajan. 

4

5

6

Sunnuntaiaamuna olikin sitten valmennus, jossa Katja läpiratsasti Myffin ja menin itse selkään vasta valmennuksen loppupuoliskolla. M on nyt ollut tosi jäykkä oikealle, eikä oikein tahtoisi asettua siinä suunnassa. Niinpä Katja onkin nyt muutamalla kerralla läpiratsastanut Myffin aina ennen kuin menen itse selkään, ja tavallaan helpottanut mun työtä siltä osalta varmistaen samalla että M oikeasti joustaa sieltä niskasta eikä vaan jäpitä vastaan. Ensi maanantaina on onneksi hieronta, niin siellä päästään sitten tsekkaamaan niska mahdollisten jumien varalta. 

Valmennuksen jälkeen päästiin vielä treenaamaan lastausta, ja jo oli kyllä aikakin! Edellisestä kerrasta on ihan hävyttömän kauan, mutta pääasia että päästiin nyt kuitenkin kokeilemaan. Aluksi treenattiin ihan kahdestaan, mutta kun 45 minuutin suostuttelun ja kopissa kyykkimisen jälkeen oltiin edetty vasta lastaussillan ja kopin rajalle pyysin ohikulkevaa tallinomistajaa jälleen apuun. Yhdessä saatiin M liinan avulla koppiin, kun ei vaan annettu sille mahdollisuutta peruuttaa sillalta alas. Kun se oli laitettu kahdesti koppiin liinojen avulla, käveli se kolmannella kerralla suoraan mun perässä sisään. Treenaillaan tätä todennäköisesti lähiaikoina lisää, ja nyt kun mulla on ajo-opettelua varten auto jossa on peräkoukku, voidaan vaikka hakea itse traikku sen perään ja treenailla siellä vaikkei muut sitä tarvitsisikaan. Nyt tallilla oli toinenkin hevonen jota totutettiin lastaukseen, niin päästiin hyvin siinä samalla kerralla treenaamaan.

7

8

9

Tällä viikolla edessä on vielä pari valmennusta, toinen tänään ja toinen viikonloppuna. Ensi maanantaina on tosiaan hieronta, joten sitä ennen olisi tarkoitus päästä hyppämään. Olen jo alustavasti tutkinut tulevia kisoja, mutte ensimmäiset Kipaan merkityt jää multa heti väliin pikkuveljen konfirmaation takia. Muitakin kisoja on kuitenkin jo merkitty Kipaan, ja niitä olen laittanutkin jo kalenteriin ylös pieniksi tavoitteiksi. Yritän kuitenkin tutkia jos jossain järjestettäisiin vaikka jotkin rataharjoitukset tms. ennen varsinaisiin kisoihin menoa, että päästäisiin ottamaan vähän tuntumaa tuohon vieraassa paikassa menoon taas pitkästä aikaa. Tuossa yhtenä päivänä kaivoin vahingossa kaapista esiin valkoiset kisahousut, ja heti alkoi tehdä mieli kisaamaan! Voisin ehkä tehdä tuonne ylös yhden uuden sivun ns. kisakalenteriksi, niin voisitte tekin sieltä seurailla tulevia kisoja ja menneiden kisojen tuloksia nyt kun oikeasti yritetään päästä tällä kaudella kisaamisen makuun ihan kunnolla. Miltäs kuulostaa? :)