Vauhdikas paluu normiarkeen

kuvat (c) Iida Tiainen

Saatiin tosiaan viime viikolla klinikalta (suht) terveen paperit, ja päästiin hiljalleen palailemaan normitreeniin. Myffi keräsi saikun aikana ihan älyttömästi virtaa, ja ensimmäiset ratsastukset olikin tosi mielenkiintoisia kun kaikki pienet, maneesin ulkopuolelta kuuluvat kolahdukset saivat ponin ampaisemaan täysillä eteenpäin ja itse keskityin vaan pysymään kyydissä. Vauhtia ei siis todellakaan ole menosta viime päivinä puuttunut, mutta onneksi meno alkaa rauhoittua päivä päivältä. Torstai ja perjantai mentiin vähän sen hetkisen fiiliksen mukaan, ja annoin Myffin mennä suht vapaasti kun saikku kuitenkin veti sen taas melko jumiin niin en viitsinyt vaatia siltä ihan mahdottomia heti ekoissa treeneissä. Lauantaina päästiin kuitenkin taas pitkästä aikaa valmennukseen, jossa jumppailtiin ristiselkää tekemällä paljon väistöjä. Taivuteltiin niskaa loivilla kiemuroilla joiden puoliväliin tuli aina voltti, ja tehtiin myös ravipuomitehtävää josta koottiin lopuksi pieni ristikko joka ylitettiin pari kertaa ihan mielenvirkistyksenä ponille. M oli kyllä niin intona esteistä että huh huh! Saa nähdä millaista kyytiä se tarjoaa seuraavassa estevalmennuksessa, joka tämänhetkisten suunnitelmien mukaan osuu tulevalle sunnuntaille. 

kuvituskuvina julkaisemattomia kuvia tammikuulta

Sunnuntaina en jaksanut ratsastaa kunnolla (yllätys..), joten lähdin maneesiin ilman satulaa tarkoituksena jumppailla selkää väistöjen avulla. Ilman satulaa on niin paljon helpompi ratsastaa, kun ongelman ilmetessä jalkaa saa siirrettyä hetkeksi ihan reilusti taakse tehostamaan apua. Tykkään tehdä kaikki itsenäiset väistötreenit ilman satulaa juuri tämän takia, ja uskon sen olevan Myffillekin kivempaa kun avut on selvät eikä satula siinä välissä rajoita tai vaimenna pohkeen vaikutusta. Väistöt meni ihan hyvin, mutta M oli jostain syystä tosi säpsynä eikä olisi halunnut mennä maneesin ovipäätyyn ollenkaan. Pian se alkoi pelleillä joka kulmassa eikä pehmennyt kaulasta millään, vaan jäpitti kaulan ihan jäykäksi ja kipitti samalla tosi lyhyttä ravia eteenpäin. Luonnollisesti väistöjen tekeminen tuollaisessa ravissa on tosi vaikeaa, joten luovutin parin suhthyvän pätkän jälkeen ja annoin Myffin laukkailla hieman rennommin maneesin ympäri. Ajatuksena oli antaa sen mennä omaa tahtia ja päästellä vähän höyryjä, ja pikku hiljaa viedä sitä lähemmäs ja lähemmäs niitä pelottavia kulmia. M päätti kuitenkin tyypillisen tapaansa vetää mutkat suoriksi ja kaasutella pitkät sivut niin kovaa kuin jaloista lähtee, ja on ihan suoranainen ihme etten muksahtanut missään kaarteessa alas selästä! M selvästi nautti kun se sai laukkailla hieman normaalia vapaammin pitkin maneesia, joten en halunnut pilata sen hyvää mieltä vaatimalla rauhallista laukkaa kun toinen oli niin innoissaan eikä maneesissa ollut meidän lisäksi ketään muuta. Tulipahan itsekin treenattua taas tasapainoa siinä ilman satulaa kyydissä keikkuessa, ja vaikka itse sanonkin niin onhan se kehittynyt ihan älyttömästi siitä mitä se oli silloin puolitoista vuotta sitten kun menin ensimmäistä kertaa Myffillä ilman satulaa. 

Laukkabaanattelujen jälkeen siirryttiin ovien aukeamisen aiheuttaman pienen villiintymisepisodin kautta hieman rauhallisempaan laukkaan, jossa kokeilin jos M vaikka tarjoaisi pyöreämpää muotoa ilman pitkää keskustelua siitä että mennäänkö nätisti vai ei. Vauhtia löytyi vielä sen verran että kouluradalla oltaisiin todennäköisesti saatu ylinopeussakko, mutta koska M tarjosi kivaa muotoa tosi hienosti ja tosi pienillä avuilla, annoin sen mennä hieman normaalitempoa reippaammin ja keskityin vaan pitämään ponin pyöreänä. M oli molempiin suuntiin tosi kiva, oikealle tietysti hieman haastavampi mutta ei mikään mahdoton kun keskityin ihan satasella pitämään vasemman kyynärpään kiinni kyljessä ja käden vakaana. Jatkoin samaa vielä ravissa, jossa M oli vielä parempi kuin laukassa. Erittäin hyvillä fiiliksillä lähdettiin talliin, kun M oli taas yllättänyt positiivisesti vaikka aluksi näyttikin vähän siltä että hommasta ei tule yhtään mitään.

Eiliselle olin suunnitellut kunnon koulutreenin, tällä kertaa satulalla, mutta päädyttiinkin menemään kentällä noin 40 minuutin hankitreeni kun maneesissa oli estevalmennus josta kukaan ei ollut etukäteen tietoinen. Kävin maneesissa pyörähtämässä ja kokeilin jos siellä olisi mahtunut menemään, mutta melko pian totesin kolmen ratsukon, kahden esteen ja ravipuomien välissä pujottelun sen verran haastavaksi että lähdin ihan suosiolla ulos. Onneksi meille tuli sunnuntaina ihan älyttömästi lisää lunta, joten kenttä oli pehmeä ja siinä uskalsi täten ratsastaa ihan huoletta. M oli taas aika pörheänä kun oltiin pitkästä aikaa ulkona, mutta meni olosuhteisiin nähden tosi kivasti! 

Ensi viikolla meillä on hiihtoloma, ja meille on nyt kaavailtu 3-4 valmennusta loman ajalle. Tulevana viikonloppuna tulen mitä todennäköisimmin saamaan taas uusia kuvia, ja pääsenpä taas pitkästä aikaa kameran taaksekin ;) Voisin yrittää panostaa tähän bloggaamiseenkin hieman enemmän, kun nyt on tämä postausten kirjoittelu hieman jäänyt.. Tämäkin teksti on varmasti ihan hirveän sekava ja pomppii aiheesta toiseen, mutta en halunnut postausvälin venyvän enää yhtään pidemmäksi. Tämä postaus on siis kirjoitettu klo. 23.00, joten ottakaa tämä huomioon ja antakaa hieman armoa.. :D

Toivekuvapostaus on tulossa ihan lähiaikoina, viimeistään hiihtolomaviikolla. Saa nähdä jos innostun toteuttamaan enemmänkin teidän ehdotuksia, kun nyt olen koonnut niistä yhden postauksen verran kuvia. Ehdotuksia tuli kuitenkin niin paljon, että jos vaan suinkin jaksan niin saatanpa hyvinkin tehdä kaksikin postausta! Jos teillä on jotain ideoita tai ehdotuksia postauksien varalle tulevalle hiihtolomaviikolle niin ilmoitelkaa ihmeessä, ja pyrin toteuttamaan niitä parhaani mukaan! :)

Miten teidän hepparintamalla menee?

:)