Juhannusviikonlopun ratsastukset

molempia turhauttaa

Perjantaina käväisin pikaisesti ratsastamassa, ja uhmasin viimeiseen asti uhkaavan näköisiä tummia pilviä jotka pyörivät siinä ympärillä aika ahkerasti. Hoitelin Myffin ja tarkkailin samalla säätä, ja livahdin nopeasti kentälle jos vaikka säästyttäisiinkin kuivana. No ei tietenkään säästytty, turha se on edes olettaa että ne pilvet ei sataisi. Sain verryteltyä ja aloin ratsastelemaan ympyröillä ja erilaisilla kaarevilla urilla, ja samalla sade vain yltyi yltymistään, aina siihen pisteeseen että sitä tuli kaatamalla niskaan. Myffi menee aina ihan sekaisin kun vettä tulee kuin saavista kaatamalla, ja silloin se pysähtyy ja jää kärvistelemään sateeseen keskelle kenttää. Ei kyllä itseänikään hirveästi huvittanut siinä pahimman sateen aikaan kauheasti mitään tehdä, joten käveltiin hitaasti kenttää ympäri ja jatkettiin heti hommia kun sade lakkasi.

Lauantaina Myffillä olikin vapari, mutta kävin silti tallilla ja pelastin sen sisälle ukkosmyrskyn kourista. Ratsastamaan en kumminkaan mennyt, vaikka nyt jälkeenpäin ajateltuna olisin ehkä voinutkin ratsastaa koska tiistaina on Myffillä raspaus ja rokotus, joka tarkoittaa siis pakollista vapaata. Tänään sunnuntaina menin kuitenkin ratsastamaan, ja sain pitkästä aikaa kuvaajankin mukaan (kiitos kuvista kuuluu siis Millalle) , joten nyt on ihan kuvamateriaalia tukemassa tekstiä!

Verryttelin normaalisti ravissa molempiin suuntiin, ja sillä aikaa Milla kokosi meille pari ristikkoa kentälle. En ole Myffillä aikaisemmin täällä hypännyt, ja koeratsastuksessakin otin vain muutaman hypyn, joten tämänpäiväinen oli kyllä aikamoista räpellystä. Laukkasin kentän pari kertaa ympäri että Myffi vertyisi kunnolla, ja aloin sitten tulemaan ensimmäistä, ehkä huiman 30cm korkuista estettä, jonka Milla rakensi tarhojen puoleiselle pitkälle sivulle.

 Ette uskokaan kuinka monta epäonnistunutta hyppykuvaa meistä loppujen lopuksi tuli! Myffi selvästi innostui esteistä, ja jarrut hävisi aina muutama askel ennen estettä. Korkeuttahan esteeltä ei tosiaan paljoa löytynyt, ja näin jälkeenpäin ajateltuna Myffi olisi voinut hypätä hieman paremmin jos korkeutta olisi ollut kymmenisen senttiä enemmän. Toinen ristikko oli noin 60cm korkea, mutta laitettiin se lävistäjälle enkä sitten loppujen lopuksi uskaltanut sitä tulla, sillä Myffi kaahotteli kaarteeissa ja kenttä oli melkoisen mutainen, joten oltaisiin todennäköisesti päädytty molemmat turvallemme mutaan.

Ensimmäiset hypyt menivät kuitenkin ihan okei, mutta viimeisillä tultiin ihan liian lähelle ja puomit tuli koko ajan alas. Niinpä lopetin heti kun puomit pysyivät kannattimillaan, laukkasin toiseen suuntaan reilusti ja aloin verkkaamaan loppuverkkoja. Toiseen suuntaan en siis hypännyt kuin yhden hypyn, sillä jarrut olivat oikeasti hukassa enkä uskaltanut ottaa riskejä sillä vasen on itselleni se huonompi suunta. Pitää sitten huomenna mennä sileällä enemmän siihen toiseen suuntaan..