Mutkia matkassa


Sunnuntaina Iida lähti ystävällisenä pitkästä aikaa mukaan tallille kuvailemaan meidän menoa ja muutenkin katsomaan Myffiä. Käytiin ennen hevosen hakemista kyhäämässä kentälle muutamia esteitä, ja jotenkin musta tuntuu ettei tänne blogiin tule enää ollenkaan postauksia sileänratsastuksista! Ei vaan huvita kirjoittaa mitään kun ei ole kuvia tekstin tukena, mutta heti kun saan kuvia sileältä saatte ihan perus sileänpostauksiakin, lupaan sen! Kuitenkin, käytettiin hevosen puunaamiseen ihan kunnolla aikaa, ja selvittelin sen hännän ja harjan Showsheenillä ennen kentälle lähtöä. Lyhensin myös häntää ihan reilusti ja otsatukastakin nappasin pätkän pois, kun ne oli päässeet kasvamaan häiritsevän pitkiksi.

Myffi oli alusta asti tosi kivan oloinen, mukavan eteenpäinpyrkivä muttei mitenkään ylireipas. Kävin kaikki askellajit läpi ennen hyppäämistä, ja ratsastin vielä muutamia puomeja verryttelyksi. Myffi meni kuulemma hienoa ravia useaan otteeseen, ja sille se kyllä selässäkin tuntui että nyt mennään normaalia hienommin - mieluummin näin päin kun oli kuvaajakin mukana!





Hyppääminen aloitettiinkin sitten ristikko-puomi-ristikko -linjalla, josta kuitenkin heitettiin puomi pois kun askeleet ei muuten meinanneet sopia. Myffi oli hieman hämillään kun ensimmäinen este tuli niin äkkiä käännöksen jälkeen ja kielsikin sille ensimmäisellä yrityksellä, mutta seuraavalla kerralla mentiin jo nätisti yli, reilulla ilmavaralla tosin. Linja meni muutenkin tosi kivasti, muutaman kerran tultiin vähän lähelle tai lähdettiin vähän kaukaa mutta muuten meni tosi hyvin. Hyppäsin linjan jälkeen pientä, poikittain kentälle asetettua 40cm pystyä, mutta sitä en voinut kauhean useasti tulla kun kentälle alkoi tulla porukkaa ja alkoi olla hieman ahdasta. Ensimmäisellä kerralla Myffi kielsi tällekin kun tie oli aiemmista poikkeava ja se meni hieman hämilleen, mutta käveltiin siitä läpi ja seuraavalla kerralla päästiin kivasti yli.





Sitten siirryttiin väliravien jälkeen hyppäämään 60cm pystyä, joka oltiin sijoitettu ristikkolinjan vastakkaiselle pitkälle sivulle. Sille Myffi epäröi tosi paljon, koska porukkaa oli koko ajan tulossa takaa tai sivusta tai sitten esteen jälkeen joku oli jäämässä alle. Muutaman yrityksen jälkeen laskettiin este hetkeksi neljäänkymppiin, ja sen sujuessa kivasti nostettiin se takaisin kuuteenkymppiin. Sitten tultiin jo paljon paremmille paikoille ja saatiin muutenkin parempia hyppyjä, aina siihen asti kunnes Myffin etusuoja meni rikki ja piti lopettaa hyppääminen siihen. Suojan tarran ompeleet oli irronneet, eikä kyllä käy itselläni järkeen miten ne on voineet kesken menon noin vaan purkautua kun ne oli tallissa vielä ihan ehjät. Lopetettiin kuitenkin hyppääminen siihen ja lähdettiin maastoon pitkille loppukäynneille, ja tulin itsekin alas selästä että saan hevosen paremmin hallintaan jos jotain jännittävää tulee vastaan ja Myffi alkaa panikoimaan. Jalkoja en kuitenkaan halua hevoselta rikkoa hyppäämällä ilman suojia, joten hyppäämisen lopettaminen oli aikalailla vaistomainen ja luonnollinen reaktio tuohon suojien rikkoutumiseen. Mieluummin säästää jalkoja ja hyppää enemmän sitten ensi kerralla kuin kokeilee onneaan ja kärsii seurauksista.





Nyt koeviikon aikana olen jättänyt blogihommat vähän vähemmälle, mutta ideoita uusia postauksia ja videoita varten tulee koko ajan lisää ja lisää. Niinpä ajattelin että kun 20 lukijan raja ylittyy, kuvaan teille erikoispostauksena videon jonka kuvaamista olen miettinyt jo pitkään. Jos tällainen erikoisempi postaus tai varsinkin tuo (haaste)video kiinnostaa, nyt kipinkapin kaikki anonyymitkin liittymään lukijaksi! 20 lukijan rajaan ei ole enää kauhean paljon matkaa ;)

Kommentit