Kiirettä pitää

Kesä loppuu, syksy tulee ja koulu alkoi viime viikolla. Lukiolle ominaiseen tyyliin hommat alkoi heti perjantaina, ja nyt on jo ensimmäiset ruotsin sanakokeet ja bilsan testit merkitty kalenteriin. Myffin liikutukset on olleet hieman epämääräisiä, koska näin lukion toisen vuoden alun kunniaksi tulin kipeäksi heti ensimmäisellä kokonaisella kouluviikolla. Ensimmäiset oireet ilmeni perjantaina, ja vielä maanantaina jaksoin raahautua kouluun ja tallille ratsastamaan Myffin joka oli yllätykseksi vapaan jälkeen ihan älyttömän hyvä! Jouduin kuitenkin myöhemmin illalla perumaan tiistaille kaavaillun valmennuksen, koska kuume alkoi nousemaan ja kurkku oli niin kipeä ettei ääntä meinannut lähteä ollenkaan. Saa nähdä kuinka kauan menee ennen kuin pystyn palaamaan takaisin kouluun ja normaaliin tallirutiineihin, ja toivon todella ettei siihen mene kauan! Lukiosta on tosi huono olla poissa, koska jo parin päivän jälkeen tippuu kärryiltä eikä siellä tunneilla kauheasti enää kertailla, etenkään nyt kakkosvuonna. Mulla on vielä bilsan kakkoskurssi käytävänä heti tässä ekassa jaksossa, ja sehän onkin sattumalta kaikista lukion pakollisista kursseista vaikein. Niiltä tunneilta en varsinkaan siis viitsisi olla poissa, sillä solubiologiasta en ymmärrä hönkäsen pöläystä ilman kunnon opetusta..

Kuten varmaan huomaa, muutaman viikon takaiset irtojuoksutuskuvat on taas hoitamassa tämän postauksen kuvitusta. Uusia ei ole tullut otettua, kun ei ole ollut tallilla kuvaajia ja ratsastelukin on ollut tosi epämääräistä nyt viime aikoina. Viime viikolla Katja kävi taas läpiratsastamassa Myffin, ja mun oli tarkoitus tehdä siitä oma postauksensa, mutten sitten ehtinyt kun piti haalia koulukirjat kasaan ja hoitaa hevonen siinä sivussa taudin puskiessa päälle. Unirytmiäkin on pitänyt alkaa tasoittaa, sillä nyt kouluaikana se kolmelta nukkumaan meneminen ei ole paras vaihtoehto..

En nyt sen isommin siitä läpiratsastuksesta kerro, kun on muutakin asiaa tähän samaan postaukseen. Pääpointteina Katja huomasi että M on tosi jumissa, mikä on ihan ymmärrettävää parin viikon kävelytysjakson jälkeen. Lihaksia oli taas tippunut, ja suurena yllätyksenä oikea oli neidille paljon vaikeampi suunta. Ohjeeksi sain jumppailla tasaisesti molempiin suuntiin, ja tarkoituksena olisi tosiaan ottaa lähiajoille jonkinlaista valmennusta jos vain suinkin mahdollista.

Sitten muutama sana päivä päivältä lähempänä olevasta muutosta. Päätettiin aikaistaa sitä alkuperäisestä suunnitelmasta muutamalla päivällä, koska se sopii aikatauluihin paremmin. Syyskuun ensimmäisen viikonlopun sijaan muutetaankin M heti keskiviikkona tai torstaina, eli joko elokuun viimeisenä tai syyskuun ensimmäisenä päivänä. Meillä on vain yksi auto jolla koppia pystyy vetämään, ja koska se auto ei ole viikonloppuna käytettävissä oli muuttoa pakko aikaistaa. Ei kyllä haittaa, mitä pikemmin pääsee maneesiin sen parempi! Viime perjantaina käytiin katsomassa tilat hieman tarkemmin ja allekirjoitettiin vuokrasopimus, ja kävin maneesissa vähän tutkimassa mitä kaikkea M voisi siellä pelätä. En usko että M on aiemmin käynyt maneesissa, joten se pitää tutustuttaa rauhassa maastakäsin esimerkiksi peileihin ja liukuoviin.

Olen jo jonkin verran pakannut tavaroita, ja esimerkiksi sisätoppaloimi ja yksi fleece on jo tullut kotiin pesuun ja paikkausta odottelemaan. Alan varmaan ensi viikolla sitten tuomaan toden teolla tavaraa varastoon odottelemaan, sillä tavoitteena on ettei lähtöpäivänä tarvitse ajaa tallille kuin kerran. Kaikki tavarat olisi siis kiva saada siirrettyä ainakin kotiin asti siten, että sitten lähtöpäivänä voidaan keskittyä vaan hepan lastaamiseen ja lähteä heti kun saadaan se koppiin. Kotoa niitä kamoja voi sitten siirtää tallille ihan rauhassa ilman kiirettä. Jotain välttämättömiä kamoja toki jätetään tallille ihan lähtöpäivään saakka, kuten sadeloimi ja ensiaputarpeet (lähinnä lastaustilannetta ajatellen), mutta esimerkiksi satulan ajattelin ottaa jo  edellispäivänä kotiin puhdistettavaksi tai viedä uudelle tallille odottelemaan. 

Lastausta olen pohtinut tässä kovasti, sillä sehän on tosiaan meille pieni ongelma. Edellisen kerran treenattiin koppiin menoa kunnolla viime talvella, mutta sen jälkeen se on vähän jäänyt kun ei ole ollut koppia jolla treenata. Viikonloppuna yksi koppi oli tallin pihassa treenikäytössä, mutta se ei ollut kiinni autossa joten en uskaltanut edes yrittää saada neitiä koppiin. Syöttelin sille hieman herkkuja lastaussillalta ja annoin sen tutkia koppia ulkopuolelta, eikä se siinä vaiheessa ainakaan saanut mitään kohtausta tai juossut koppia karkuun. Puhuttiin juuri Katjan kanssa, että koska Myffi on muutenkin tullut tässä puolen vuoden aikana paljon järkevämmäksi ja kasvanut henkisesti hieman aikuisemmaksi, voi olla ettei koppiin meno enää olekaan sille niin hirveä juttu kuin mitä se talvella oli. Toivotaan siis että se menisi kyytiin ilman suurempia ongelmia! Varataan kuitenkin varmuuden vuoksi yksi tuubi rauhoittavaa lastauspäivälle, ettei sitten tarvitse montaa tuntia vääntää tallin pihalla omapäisen neidin kanssa ja pelätä sen loukkaavan itsensä siinä lastaustilanteessa, vaan voidaan iskeä rauhoittavat suuhun ja välttää suurempi riehuminen. Nyt näyttää vähän pahasti siltä ettei koppitreeniä kauheasti ehditä ennen muuttoa tehdä, mutta siihen voi sitten keskittyä paremmin siellä uudella tallilla missä on useampi koppi ja enemmän tilaa. Nyt keskitytään vaan siihen että saadaan neiti ehjänä koppiin ja sieltä ulos, mutta toki treenataan sitä lastausta jos vaan mahdollisuus saadaan. Pyydetään vielä todennäköisesti Katjaa avuksi muuttopäivänä, jotten joudu itsekseni neitiä lastaamaan kun äitini pelkää hevosia yhä edelleen. Uskon kyllä että viimeistään rauhoittavan avulla saadaan neiti koppiin, mutta olisihan se Myffillekin kivempi jos se saisi matkustaa ihan selväpäisenä, syödä rauhassa heiniä tuon lyhyen, noin vartin ajomatkan ajan, ja tulla hereillä uuteen kotiin, sen sijaan että se heräisi känneistään uudessa paikassa ja alkaisi siinä sitten sähläämään. Haluan saada tuosta lyhyestä kuljetuksesta Myffille mahdollisimman positiivisen kokemuksen, jotta kuljetus, lastaaminen ja niiden harjoittelu olisi sitten tulevaisuudessa helpompaa.

En nyt taas varmasti tiedä että milloin saan uutta postausta ulos. Summer Bucket Listin läpikäyntipostaus on tulossa jossain vaiheessa, mutta yritän nyt alusta asti keskittyä kouluun niin hyvin kuin vain pystyn, joten blogi tulee jäämään hieman taka-alalle siihen asti että saan nämä ensimmäiset testit kunnialla läpi. Yritän nyt tässä kipeänä ollessani saada jotain tämän blogin eteen tehtyä, uuden bannerin ainakin kun syksyä kohti mennään. Voi kyllä olla että tilaan joltain tilausbannerin, kun en noihin omiin tekeleisiin ole koskaan tyytyväinen. Jos siis tiedätte jonkun hyvän bannerintekijän, vinkatkaa alas!

Miten teidän koulu on lähtenyt käyntiin?