POSTAUSHAASTE: Puolesta vai vastaan?

muistakaa, että nämä ovat vain minun mielipiteitäni!

PUOLESTA VAI VASTAAN?

HEVONEN TULISI LIIKUTTAA PÄIVITTÄIN

Itse olen sitä mieltä, että hevosen tulisi saada jonkinlaista liikuntaa joka päivä. En tarkoita, että joka päivä pitäisi käydä ratsastamassa, juoksuttamassa tai ajamassa, tai ettei vapaapäiviä saisi olla ollenkaan. En kuitenkaan tykkää yhtään jos hevonen viettää vapaapäivänsä tarhassa seisten, liikkuen vain heinäkasalta juoma-astialle ja takaisin. Vapaapäivinä liikutukseksi riittää pieni kävelylenkki, mutta jos hevonen liikkuu tarhassa itse, esimerkiksi kaverien kanssa leikkien, ei kävelylenkkiäkään välttämättä tarvita. Paikallaan nököttävälle hevoselle pieni jaloittelu tekisi kuitenkin varmasti hyvää.

Olen joskus aiemmin jo kertonutkin, että Myffillä pyrin pitämään vain yhden vapaapäivän parissa viikossa. M kerää vapaista niin paljon energiaa, että se on ihan mahdoton sitten seuraavana päivänä. Olen huomannut, että jo lyhyt kymmenen minuutin kävelylenkki antaa Myffille uutta ajateltavaa, ja seuraavana päivänä se käyttäytyy ihan yhtä rauhallisesti kuin normaalin treenipäivän jälkeenkin. Totaalivapaan jälkeen se sählää ihan älyttömästi eikä malta millään seistä käytävällä paikallaan, joten sen kanssa puuhaaminen on kaikkien kannalta kivempaa kun niinä vapaapäivinäkin viitsii uhrata sen kymmenen minuuttia lyhyeen kävelylenkkiin. Nyttemmin olenkin pystynyt antamaan sille jo useammankin vapaan, suunnilleen kerran viikossa, eikä se ole ollut millään tapaa mahdoton käsitellä. Riippuu siis ihan hevosesta kuinka monta vapaata sille kannattaa antaa, ja minkälaisia vapaita ne sitten on. Itse kannatan kuitenkin jonkinlaisen liikutuksen järjestämistä myös vapaapäiville. 

LÄMPPÄRIT SOPIVAT VAIN RAVUREIKSI

Mun mielestä kaikkien pitäisi jo ymmärtää ettei tämä väittämä ole totta. Lämppäreistä voi saada ihan hyviä ratsuja, kunhan niiltä ei oleta liikoja. Harvasta lämppäristä saa puoliverisen kaltaista ratsua joka liitelee kouluradoilla ja hyppää minkä tahansa esteen joka nenän eteen laitetaan, mutta sitäkin useammasta lämppäristä saa kivan puskaratsun pieneen kisaamiseen ja maastoiluun. Lämppärit on jalostettu ravureiksi, mutta se ei tarkoita että kaikki niistä tykkäisivät juosta kärryjen edessä niin kovaa kuin vain ikinä pystyy. Jotkin lämppärit voivat tykätä ratsunhommista huomattavasti enemmän, eikä niitä pitäisi laittaa lihoiksi vaan siksi ettei ne tykkää tehdä sitä hommaa mihin ne on jalostettu.

KIRJOJA LUKEMALLA EI OPI RATSASTAMAAN

Kirjoista voi oppia teoriassa miten jotkin liikkeet ratsastetaan, mutta kyllä ne pitää opetella vielä käytännössäkin ennen kuin voi sanoa osaavansa ratsastaa. Ratsastus ei ole niin helppoa miltä se kirjojen esimerkkikuvissa vaikuttaa, joten ei pelkästään kirjoja lukemalla voi oppia ratsastamaan.

SATULAVYÖ TULISI KIRISTÄÄ HITAASTI ASTEITTAIN
En oikein tiedä mitä mieltä olen tästä. Itse kiristän vyön tallissa n. kolmanteen reikään (ratsastaessa aina kuudennessa) ja selästä käsin sitten loppuun. M pullistelee aina tallissa sen verran ettei vyötä saa vedettyä heti kireimmilleen, joten kyllä se asteittan tulee kiristettyä. En kuitenkaan kiristä sitä reikä kerrallaan aina muutaman käyntikierroksen välein, kuten olen nähnyt joidenkin tekevän.

HEVOSTEN TULISI SAADA TARHATA JA LAIDUNTAA LAUMOISSA
Jos hevonen siihen pystyy, niin ehdottomasti. Jos hevonen ei kuitenkaan ole niin sosiaalinen vaan vetäytyy omiin oloihinsa ja luimii lähelle tuleville kavereille, yksin tarhaaminen voisi olla parempi vaihtoehto. Näin voidaan välttää vaaratilanteet esim. hevosten välisissä kahakoissa ja laitumeltahakutilanteissa, joissa ihminen voi jäädä toisilleen äksyilevien heppojen väliin. Yksin tarhatessa olisi tärkeää että viereisessä tarhassa olisi joku kaveri, ettei heppa joudu kuitenkaan olemaan ihan yksin.

SELKÄÄN TULISI AINA NOUSTA HEVOSEN VASEMMALTA PUOLELTA
Mulla ei ole mitään oikealta puolelta selkään nousemista vastaan, mutta itse en ainakaan osaa siltä puolelta kyytiin kiivetä! Itse olen tottunut vasempaan puoleen, mutta jos joku haluaa oikealta puolelta nousta niin nouskoot.

HEVOSTA HOIDETTAESSA TAI VARUSTAESSA SEN TULISI AINA OLLA KIINNI
Jos lähellä on muita hevosia tai ihmisiä, ehdottomasti kyllä ettei vaaratilanteita pääse vahingossakaan tapahtumaan. Itsekseen ollessa voi hieman joustaa, jos on varma että heppa ei lähde livohkaan heti irti päästyään. Toki vetopaniikki voi tätä hankaloittaa, mutta silloin paras olisi ehkä hoitaa hevonen karsinassa ovi kiinni.

VAIN KISATULOSTEN PERUSTEELLA VOI SANOA, MINKÄ TASOINEN RATSASTAJA ON
No ei todellakaan! Mun kisatulosten perusteella voisi arvella että olen harrastanut ratsastusta vasta vuoden tai pari, ja että tasoltani vastaisin lähinnä aloittelijaa. Treeneissä mennään usein korkeampaa ja vaikeampaa tehtävää kuin mitä kisoissa eteen tulee, joten pelkät kisatulokset ei tosiaan kerro ratsastajan tasosta lähes mitään.

MITÄ RIKKAAMPI ON, SITÄ PIDEMMÄLLE RATSASTUKSESSA ON MAHDOLLISTA PÄÄSTÄ
Rahalla saa vaikka mitä. Hyvän, laadukkaan hevosen, sille laadukkaat kamat ja hyvän tallipaikan kaikkine ylellisyyksineen. Paljon valmennuksia, kaikki mahdolliset lisäravinteet mitä hevoselleen tahtoo syöttää ja kaikki mahdolliset eläinlääkäritutkimukset mitä hevoselleen haluaa teettää. Jos on oikein paljon rahaa, voi ehkä myös ostaa tiensä sisään valmennusrenkaisiin ja arvokisoihin. Vähävaraisempikin voi kuitenkin pärjätä ihan yhtä hyvin, ja päästä ihan yhtä pitkälle ratsastuksellisesti. Taitoja ei voi ostaa rahalla, joten siltä osin kaikki ratsastajat ovat tasavertaisia.

SE, MITEN KORKEITA ESTEITÄ HYPPÄÄT, EI KERRO SIITÄ KUINKA HYVÄ RATSASTAJA OLET
Voit hypätä 120cm pystyn roikkuen hevosen harjassa, jalustimet nilkoissa ja ohjat löysänä, mitä ihmeellisemmässä asennossa johon hevosen hypyn liike on sinut viskannut. Tai sitten voit hypätä 60cm pystyn ohjat tuntumalla, kantapäät alhaalla, tunnilla opitussa esteistunnassa, joka tekee esteen ylittämisestä mukavampaa ja vaivattovampaa.

ENNEN OMAN HEVOSEN OSTOA RATSASTAJALLA TULISI OLLA KOKEMUSTA JOKO VUOKRA- TAI YLLÄPITOHEVOSESTA
Mielestäni tämä ei ole välttämätöntä, mutta erittäin suositeltavaa. Jos olisin itse saanut hevosen heti ratsastuskoulussa käymisen lopetettuani, olisin ollut ihan pulassa. Vuokrahevoset auttoivat paljon hahmottamaan millaista oman hevosen kanssa puuhaaminen sitten joskus tulevaisuudessa tulee olemaan, kun vastuu hevosesta on oikeasti sinulla. Suosittelen lämpimästi vuokrahevosen hankkimista ennen oman hevosen tuloa!

ON TIPUTTAVA VÄHINTÄÄN 100 KERTAA, ENNEN KUIN VOI SANOA ITSEÄÄN HYVÄKSI RATSASTAJAKSI
Tavallaan joo, tavallaan ei. Mun mielipide tästä tulee olemaan tosi vaikea selittää, mutta yritetään. En ole sitä mieltä, että 100 kertaa hevosen selästä pudottuaan kukaan on sen parempi ratsastaja kuin niitä putoamisia ennen, jos kaikki putoamiset on ollut shetlanninponilta muutaman viikon aikana. Jos ne 100 putoamista kuitenkin tulee vuosien aikana, voi hyvinkin sanoa olevansa parempi ratsastaja kuin niitä ennen. Sinä aikana on kuitenkin päässyt ratsastamaan monessa erilaisessa tilanteessa ja varmasti monella erilaisella hevosella, ja tippumisetkin on varmasti olleet keskenään hieman erilaisempia kuin muutaman viikon sisällä tapahtuneet ponin kaulan yli valumiset.

HEVOSENOMISTAJAN OLISI HYVÄ PÄÄSTÄ VÄLILLÄ RATSASTAMAAN MUILLAKIN HEVOSILLA KUIN OMALLAAN
KYLLÄ! Ihan ehdottomasti, tätä en voi tarpeeksi puoltaa. Jos jotain tuli lainahepoilla ratsastelusta huomattua niin se, että se että oman hevosen osaa ratsastaa rennoksi ja kivaksi ei todellakaan tarkoita että se sujuisi kaikilla hevosilla. Mulle tuli ihan aloittelijamainen olo siellä vieraiden hevosten kyydissä, mutta lopulta ne ratsastukset jätti paljon mietittävää ja opin niistä ihan hirveästi uutta. Kaikki hevoset ei toimi samalla tavalla, ja olisi hyvä opetella menemään erilaisilla hevosilla. Vasta sitten voi kutsua itseään oikeasti hyväksi ratsastajaksi, kun saa muutkin hevoset toimimaan kuin vain sen omansa.

Oliko teillä eriäviä tai samanlaisia mielipiteitä?