Itsekriittinen hevoseni

Myffi on ollut melkoisen erikoinen ratsastettava tässä viime päivinä. Lauantaina laitoin maneesiin pari puomia ja kavaletin, kun edellispäivän hyppysuunnitelmat kariutuivat lähtöongelmien takia (tähän liittyen tulossa pian toinen postaus tarkentamaan mun pointteja, pysykää kuulolla). Esteitä en kuitenkaan viitsinyt rueta kasaamaan, kun kello oli jo melko paljon ja maneesissa oli muitakin silloin kun aloittelin. Niinpä laitoin pitkien sivujen puoliväleihin puomit, ja toisen pääty-ympyrän avonaisen sivun keskikohtaan (hirveä selitys :D) kavaletin. Tulin näitä sitten ihan yksittäin, ympyrällä ja lopuksi siten, että käänsin puomilta tiukasti kavaletille, vaihdoin laukan kavaletilla (onnistui superhyvin!), tein ympyrän ja tulin kavaletin uudelleen, ja jatkoin siitä toiselle puomille jonka jälkeen aloitin kierroksen uudestaan. M oli aika kiva, tosi innoissaan ja koko ajan menossa joten vähän töhötykseksihän se meni. Kivasti se kuitenkin kuunteli apuja, ja myötäsi kaulastakin kivasti alas siinä kesken tehtävän jos vaan sitä pyysin. Ihanaa kun tuo parempi muoto alkaa löytyä näin helposti!

Huomasin Myffissä kuitenkin lauantaina jotain outoa; se otti hirveästi nokkiinsa, jos se osui puomiin tai "hajotti" kavaletin. Siitä tuli ihan silminnähden ärsyyntynyt, se painoi korvat niskaan ja kaasutteli kauheaa vauhtia pois väärin menneen tehtävän luota. Itse vaan nauroin selässä kun en oikein tiennyt miten tätä asiaa voi lähteä korjaamaan. M oli todella tarkka jaloistaan, ja työskenteli tosi ahkerasti ja iloisesti aina siihen asti kun puomi kolahti. Silloin muuttui ääni kellossa ihan tosissaan, ja pari kertaa se oli niin ärsyyntynyt että se viskaisi takapäätä ilmaan. Olin ihan ihmeissäni, sillä ajattelin tuollaisen käytöksen johtuvan jostain mitä minä tein siellä selässä. En kuitenkaan tehnyt mitään ihmeellistä, laskin askeleet ja katsoin paikat ihan niin kuin aina aiemminkin ja silti ne puomit aina välillä kolisi, vaikka paikka oli hyvä. M ei ilmeisesti ollut itse ihan niin skarppina, vaan varmaan se kauhea touhotus noista puomeista innostuessa vei siltä keskittymiskyvyn kokonaan ja se rankaisi itseään siitä kaasuttelemalla ja pukittelemalla, ken tietää :D 

Sunnuntaina Myffillä oli vapaa kun olin itse blogiexpossa Lahdessa, ja sieltä ostetuista tavaroista on tulossa pientä esittelypostausta heti kun saan kaikki kuvattua ja vähän muodostettua mielipidettä parin toimivuudesta. Eilen kuitenkin jatkettiin hommia, ja tällä kertaa jaksoin kasata yhden 70cm pystyn ja yhden kavaletin, ja heittää vielä yhden puominkin jonnekin. Tulin estettä ihan yksittäin pitkällä sivulla, ja kavaletilla tein taas laukanvaihtoja. Puomi oli siellä vaan verkkaa varten, eli sillä ei ollut sen suurempaa merkitystä. M oli taas ihan samalla tuulella, tosi innoissaan työskentelemässä mutta vähän itsekriittisellä tuulella. Pystylle tuli tosi kivoja hyppyjä, ja pudotusta ei tainnut tulla kertaakaan vaikka viimeisimmästä kunnon hyppy kerrasta on mennyt jo pari viikkoa. Laukanvaihdot onnistui taas tosi hyvin, mutta ai kamala jos siihen puomiin osui yhtään niin kyllä lähti! M painoi korvat niskaan ja pukitti, kaasutteli, tuhisi ja viskoi päätä, ja olin taas vähän toimettomana siellä selässä. Nyt aloin taas oikeasti miettiä että jos se vika onkin minussa, ja teen jotain ihan huomaamatta. M oli kuitenkin tosi hyvällä tuulella, eikä sitä ärsyttänyt mikään muu kuin se puomien kolina. Ravityöskentely hoitui kivasti iloisin mielin, samoin laukkaverkat ja välikäynnit, ja puomeja nostellessakin se odotti korvat hörössä että jatketaan hommia. Esteitä lähestyttiin korvat hörössä, ja jos vaan ei kolahtanut niin samalla tavalla jatkettiin esteen jälkeenkin. Kolahdukset laittoi kuitenkin Myffiltä pasmat ihan sekaisin, ja siinä vaiheessa kun alkoi tuntua siltä että seuraavasta kolahduksesta poni lähtee ärsyyntyneenä vetämään pitkää sivua niin kovaa kun kavioista vaan lähtee, lopettelin hyppäämisen ja ravailin loppuverkat kovasti kiitellen. Korvat hörössä mentiin nytkin, ja loppukäynneillä tutkittiin kaikki taskut namien varalta. Namit syötiin myös hyvällä halulla, ja vesikin maistui karsinassa. En oikeasti ymmärrä yhtään mikä tuohon hevoseen on mennyt, mutta ajattelin päästää sen keskiviikkona vähän rallittelemaan tuonne maneesiin kun pääsen koulusta aikaisemmin ja ehdin jo puolenpäivän aikoihin tallille, ja silloin siellä tuskin on ketään joka irtojuoksutuksesta häiriintyisi. Mieluummin annan Myffin purkaa nuo virrat itsekseen riehumalla kuin niin, että olen itse siellä kyydissä keikkumassa. Myffillä on kyllä ollut nyt vähän turhan paljon vapaata, parin viikon sisään nopeasti laskettuna neljä vapaapäivää, joten ihmekös tuo jos virtaa on vähän kertynyt.

Saa nähdä mihin tämä tästä kehittyy. Lauantaina mennään valmennukseen, vielä en tiedä mennäänkö sileällä vai hypätäänkö mutta samapa tuo, molemmat käy. Siellä sitten viimeistään nähdään, auttaako keskiviikon rallisessio tuohon Myffin itsekriittisyyteen vai ei :D Ensi viikon maanantaina mulla on vapaapäivä koulusta (jes) ja Myffi pääsee pitkästä aikaa ammattilaisen hierottavaksi jos vaan saadaan tuo onnistumaan, ja kyllä muuten tulee tarpeeseen! Edellisestä hieronnasta on kulunut jo reilu puoli vuotta, joten lienee aikakin tsekata koko heppa läpi ja avata ne jumit jotka siellä on jo hetken aikaa olleet. Joulukalenterikin alkaa sitten ensi viikolla, ja sen kanssa on kyllä vielä aika paljon hommaa vaikka olevinaan ajoissa aloitin.. No, saa nähdä jos vaikka siirrän tuon ostosten esittelyn tai jotain muuta tälle viikolle suunnittelemaani sinne ekoihin luukkuihin. Olen melko varma että tämän vuoden joulukalenteri tulee olemaan monelle mieluinen, kun sieltä löytyy vähän jokaiselle jotakin. Sen verran voin vinkata, että inspistä olen ottanut blogin tähän mennessä suosituimmista postauksista, ja jos niistä top 10 -listan postauksista olette tykänneet niin nämäkin on varmaan aika mieluisia!

Pidättekö te joulukalenteria blogissanne?

Olitteko te blogiexpossa?