Tankki täynnä kengurubensaa

Myffin namit-tänne-heti-nyt -katse

Nyt pakkasten hellitettyä ollaan päästy Myffin kanssa taas treenaamisen makuun. Viime viikolla ratsastin itse vain kahdesti, koska pakkasten takia en viitsinyt rasittaa niin omia kuin Myffinkään hengitysteitä rehkimällä maneesissa ja lauantaina M pääsi Katjan läpiratsutettavaksi. Sunnuntaina kiipesin sitten taas itse selkään ensimmäistä kertaa keskiviikon jälkeen, ja mentiin vaan sileällä ja purettiin viikon aikana kerääntynyttä pöllövirtaa kunnon laukkatyöskentelyllä. M oli ihan täpinöissään ja kaasutteli aina pitkien sivujen aluissa ihan itsekseen. Annoin sen laukata melko vapaasti, sillä maneesissa oli meidän lisäksi vain pari ratsukkoa eli tilaa oli ihan suhteellisen hyvin. 

Eilen meillä oli poikkeuksellisesti koko maneesi ihan omassa käytössä, joten heitin keskilävistäjälle pari puomia ja treenailtiin laukanvaihtoja puomien avustuksella. M oli ihan täpinöissään heti kun se tajusi ettei tiedossa olekaan pelkkää perus sileänvääntöä, ja se ravasi taas ihan innoissaan pärskien ja puhkuen puomien yli. Laukassa vauhtia alkoi löytyä jo vähän liikaakin, ja puomeilla M innostui niin paljon että peräpää alkoi lentää ihan silkasta ilosta. Itse tietenkin vaan nauroin ja keskityin pysymään mukana menossa, ja annoin Myffin mennä puomit melko vapaasti.

"et varmasti koske turpaan jos en saa namia"

Laukanvaihdot sujui odotettua paremmin. Toki ne on vielä vähän hätäisiä ja tuo Myffin innokkuus ja siitä johtuva reippaus ei tehnyt vaihdoista yhtään sen siistimpiä mitä ne yleensä rauhassa mennessä on, mutta ainakin saatiin vaihtoja aikaiseksi! Ensimmäiset vaihdot oli ihan superhyviä, mutta sitten M keksi kiihdyttää vaihdon jälkeen täysillä maneesin toiseen päähän vetäen samalla päätä alas, ja kun sitten olin tahattomasti jäädä kyydistä kesken pitkän sivun oli mun pakko ottaa neidiltä vähän vapauksia pois. Keskityin ratsastamaan laukan lyhyeksi ja takajalat kunnolla alle, mutta M otti siitä niin paljon kuumaa ettei se vaihtanut kuin toiset jalat vastalaukkaan, tuloksena siis ristilaukka. Siinäkin se yritti vielä kovasti lähteä kiihdyttelemään, mutta onneksi sen aivot eivät kyenneet asettelemaan sikin sokin menneitä jalkoja oikein yhtään sen hetkistä kovemmassa vauhdissa ja sain vaihdettua laukan suht rauhassa ravin kautta. Parin onnistuneen vaihdon jälkeen otin pitkät loppuravit ja jätin hommat sikseen, kun M oli sen pöllöenergiansa ansiosta säätänyt niin paljon ylimääräistä että sillä alkoi nousta hiki pintaan. Mikäs siinä kun mitään ei sattunut, mutta kyllä tuon menon pitää kohta alkaa rauhoittua. Pienensin jo ruoka-annosta vähän vähemmälle, mutta ilmeisesti virtaa löytyy silti..

Kuten varmasti kuvien laadusta huomaatte, kameraa ei ole tullut ulkoilutettua nyt pariin viikkoon. Pitää nyt joku päivä värvätä joku kameran taakse kuvailemaan ja ottaa sitten itsekin jotain perus tarhakuvia tms. postauksia kuvittamaan, kun ei näistä puhelinkuvista oikeasti ole mihinkään. Otin tavoitteeksi saada nyt tänä vuonna joka kuulta hyvin kuvamatskua, jotta kehitystä on helpompi seurailla ja on sitten seuraavaan vuosikatsaukseen paljon valinnanvaraa kuvista. Kyllä, tämän vuoden joulukalenteri pyörii mielessä jo nyt! :D Mulla on nyt myös suunnitelmissa laskea M irti maneesiin riekkumaan nuo pöllöenergiat ja kengurubensat pois. Siitä on tietysti tulossa videota, eli pysykää kuulolla ;)

Keräsikö teidän hepat virtaa pakkasista?

Miten liikutitte hevosianne pakkasilla, vai liikutitteko ollenkaan?