Kevyt treeni sileällä

Eilen kävin ratsastamassa Myffin ihan kevyesti tiistaisen rokotuksen jälkeen. Myffi oli huomattavasti rauhallisempi ratsastaessa, toivottavasti se johtui hammaspiikeistä eikä laidunlomasta ja vilkkaus nyt ennen raspausta! Torstainahan Myffilläkin alkaa laidunloma joka kestää sitten melkein koko heinäkuun, koska lähden itse kielimatkalle. Myffi on siis ilman sen suurempia liikutuksia koko heinäkuun, kävelylenkkejä lukuunottamatta tietenkin. Siksi en nyt ratsasta kauhean rankasti ja tavoitteellisesti, sillä siinä kuukauden aikana Myffi kuitenkin unohtelisi niitä juuri opeteltuja asioita ja sen kuntokin varmaan huononee sitä mukaa kun maha täyttyy heinästä, joten käytän tämän viimeisen viikonkin vielä ns. tutustumiseen koska tätä yhteistä aikaa meillä ei ole ollut kuin kolmisen viikkoa, ja sitten kun kotiudun itsekin sieltä kielimatkalta aloitellaan pikku hiljaa se tavoitteellisempi treenaaminen.

Sain Aliinan taas kuvailemaan meidän menoa, ja kentällä olevista esteistä ja kahdesta muusta ratsastajasta huolimatta hyviä kuvia tuli todella paljon! En tehnyt mitään ihmeempiä, kävin vaan kaikki askellajit läpi ja hioin ympyröitä, eikä meidän treeni kestänyt kuin ehkä puolisen tuntia.

Laukassa Myffi oli huomattavasti helpommin hallittavissa kuin ennen raspausta. Vasemman suunnan kanssa se temppuili hetkisen eikä millään suostunut nostamaan vasenta laukkaa, mutta kyllä se sieltä sitten tuli kun oikeassa kierroksessa hetki palauteltiin mieliin miten se oikein tapahtuikaan. Vasen on vaikeampi suunta niin minulle kuin Myffillekin, joten sen kanssa meidän pitää työskennellä ihan kunnolla.

Kentällä olevat esteet kiinnostivat Myffiä ihan älyttömästi, ja pari kertaa se olikin jo ihan innoissaan  menossa estettä kohti. Pitää ensi viikolla vielä ennen lähtöä ottaa hieman hyppyjä, sillä tallille tuli juuri uusia puomeja ja kieltämättä itsenikin teki mieli hypätä sellainen kiva pikku okseri joka oli niin houkuttelevan näköinen siinä pitkällä sivulla..

ESTE!!

Loppukäynnit saatiinkin kävellä yksin kentällä, joten hyppäsin alas ja tein hieman "maastakäsittelyä" kokeillen joko Myffi seuraisi perässä kun kävelen itse edellä. Pari viikkoa sitten se ei vielä sitä tehnyt, tietysti silloin tämä oli vielä outo ja uusi paikka, mutta nyt se seurasi pienellä suostuttelulla nätisti perässä. Hieman hämilläänhän se oli, mutta kyllä se sieltä tuli kun kannusti tarpeeksi. Lopuksi se kyllä jumitti siihen kentän reunaan juuri sellaisella ilmeellä että minähän en tästä enää liiku, mutta tärkeintä on se että se seurasi edes tuon pienen hetken. On se vaan mahtava hevonen!