Pieni puomitreeni

Maanantaina Milla tuli mukaan tallille kuvailemaan meidän menoa. Sää oli kerrankin hyvä, oli lämmin ja aurinko paistoi eikä sateesta ollut pitkään aikaan tietoakaan. Aurinkoinen sää oli hyvä myös kuvaamisen kannalta, ainoana miinuksena se että kentän toinen pääty oli jo varjossa edessä olevan puun takia jolloin sieltä otetuista kuvista tuli hieman tummempia, mutta muuten ei ollut oikeastaan mitään valittamista.

En aluksi suunnitellut tekeväni mitään ihmeellistä, ajattelin vaan ratsastaa askellajit läpi ja hakea sitä hyvää muotoa ilman satulaakin. Niinhän minä aluksi teinkin, mutta kun sitten varmistuin siitä että pysyn siellä selässä vaikka Myffi hieman hyppelehtisikin, pyysin Millaa kuitenkin heittämään pitkälle uralle yhden puomin.

En itse oikein tykkää mennä puomeja satulan kanssa, koska monien ratsastuskouluvuosien jälkeen tuntuu ettei niissä ole oikein haastetta vaikka täydellistä se ratsastus ei todellakaan ole puomeillakaan. Ilman satulaa se on kuitenkin monta kertaa hauskempaa, ja sitä jaksaa tehdä paljon paremmin kuin satulan kanssa. Olen muutenkin nyt tykästynyt tähän ilman satulaa ratsastamiseen joka on ihan hyvä jos joudutaan hankauman takia satula vaihtamaan eikä oikeanlaista heti löydykään.

Myffi innostui puomeista ainakin yhtä paljon kuin minäkin, ja sillä olikin vähän vauhti päällä koko sen ajan kun puomeja ylitettiin. Kauheasti en tuolloin viitsinyt puomeja mennä, mutta tiistaina jatkoin puomien merkeissä hieman rankemmin (postaus tulossa myöhemmin). Puomien avulla on hyvä harjoitella laukan säätelemistä, ja ilman satulaa se on huomattavasti helpompaa kuin satulalla kun omaa istuntaa käyttää ihan eri lailla. Itsestäni alkaa tuntua että satulan kanssa tulee tehtyä hommat istunnalla vähän sinne päin, joten pitää nyt rueta treenaamaan ihan kunnolla kunhan se satula saadaan käyttöön. Ehkä joihinkin valmennuksiinkin voisi sitten syksyllä lähteä..

Myffillä oli vähän oma tyyli aina välillä..

Loppukäyntien ajaksi Milla kiipesi selkään, ihan hetkeksi tosin mutta kiipesipä kuitenkin. Myffi oli oikein mallikkaasti vaikka olikin vieras ihminen selässä, eikä Myffi nyt muutenkaan ole sellainen hevonen joka viskoisi vieraat hiekkaan vaan antaa niiden olla ihan rauhassa. Tämän jälkeen poni pääsi pesulle ja sai iltaruuat, jonka jälkeen se pääsi takaisin laitumelle. Myffi on onneksi sopeutunut tosi hyvin ja tulee toimeen samalla laitumella olevien hevosten kanssa, eikä onneksi tarvitse pelätä että Myffi alkaisi jonkun toisen hevosen kanssa tappelemaan. Myffi on saanut jo samalla laitumella olevasta ikäisestään tammasta itselleen parhaan kaverin, ja Myffille tuli selvästi kaveria ikävä kun se siirrettiin laitumelta tallin pihaan tarhaamaan. Talliin mennessä piti huudella kaverille ja vielä kentälle mennessä piti varmistaa että kaikki on kaverilla hyvin. Paljon parempi näin kuin niin että pitäisi vältellä toisia hevosia siinä pelossa että alkaisivat tappelemaan!

pakollinen söpöilykuva! sokeripalkkio hienolle hevoselle ♥